Seksuálalaš vuortnuheapmi
Seksuálalaš vuortnuheapmi lea earálágan go eará vuortnuheapmi, dan dáfus go ahte dat mii dahkko ja daddjo váikkuha gorudii, seksii ja sohkabeallái.
» Seksuála vuortnuheapmi lea sávakeahtes seksuála láhtten man ulbmil dahje váikkuhus lea loavkašuhttit, baldit, leat vašálaš, badjelgeahččat dahje givssálaš. Seksuála loavkašuhttimat sáhttet dáhpáhuvvat máŋgga hámis ja sáhttet leat sihke fysalaččat, verbálalaččat ja ii-verbálalaččat (rumašgiella).
Ii leat buresboahtin dahje goabbatbeallásaš
Dehálaš eaktu seksuála vuortnuheapmái lea vuosttažettiin ahte seksuála láhtten ii leat buresboahtin dahje goabbatbeallásaš. Sátni vuortnuheapmi oažžu min jurddašit ahte sáddejeaddji ieš háliida vahágahttit soapmása daguiguin dahje dadjamin.
Nu ii leat. Vaikko sáddejeaddji ii oaivvil vahágahttit dahje bilkidit geange, de sáhttá olmmoš geasa dát beroštupmi lea čujuhuvvon, vásihit ahte vuortnuhuvvo. Seksuála beroštupmi ii dárbbaš leat himuid dihte, dat aŋkke kategoriserejuvvo vuortnuheapmin.
Ovdamearkkat seksuálalaš vuortnuheapmái
Dábálaš ovdamearkkat seksuálalaš vuortnuheapmái leat kommentárat goruda, sohkabeali ja olggosoaidnima birra, áđestallat seksuálalaš daguid lihkastagaiguin, guoskkahit ja čárvut earáid. Seksuálalaččat gaifát ja geahčastallat leat maid ovdamearkkat.
Earáid kommentáraid cuiggodit, go buohkat ipmirdit ahte kommentárat leat seksuálalaš hámis, omd. jus hárjeheaddji dahje oahpaheaddji dadjá: «Nuoladehpet ovdal mannabehtet sisa» ja oahppit eaktodáhtolaččat boagustit ja jorgalahttet danin ahte oahpaheaddji háliida sin oaidnit alas. Jus čájeha govaid dahje videoid main lea seksuálalaš sisdoallu muhtumii gii ieš ii háliit dan, de dat maid gártá seksuálalaš vuortnuheapmin.
Sávakeahtes fuomášupmi čuohcá iešguđet ládje
Muhtumiidda čuohcá eanet go earáide, sihke joavkkuide ja ovttaskas olbmuide. Mii diehtit omd. ahte mánát geat rávásnuvvet árabut ožžot eanet kommentáraid gorudii ja olggosoaidnimii, go sii geat leat maŋŋelis. Sevdnjesvaragat maid leat hearkkibut, go čuvgesvaragat.
Seksuálalaš sávakeahtes láhtten sáhttá dagahit hedjonan mentálalaš dearvvašvuođa, e.e. dagaha unnit eallinkvalitehta, ahkiduššama ja vuollegis iešdovddu.
Smávva erohusat
Sáhttet leat smávva erohusat das mii vásihuvvo positiiva fuomášupmin iežas sohkabeallái ja seksualitehtii, ja das mii adnojuvvo vuortnuheapmin. Dat vuolgá das makkár dilálašvuohta lea, gii dahká dahje dadjá juoidá, ja mii daddjo ja dahkko.
Dat lea maid nu ahte mánát ja nuorat geahččaladdet dadjat ja dahkat dan mii lea riekta ja boastut, dat maid váikkuha movt galgá áddet ja dulkot dan mii daddjo ja dahkko.
Váttis dieđihit go muhtin rasttilda ráji
Máŋga máná ja nuora dadjet ahte sii vásihit skuvllas ja eará arenain sávakeahtes dahje dohkketmeahttun seksuála beroštumi, muhto sii eai ane dan seksuála vuortnuheapmin. Dábálaš vuohki gieđahallat sávakeahtes fuomášumi lea go ii beroš, daningo ipmirda ahte sáddejeaddji ii oaivvil bahávuođa.
Dieđihit ahte «dása mun in liiko» dagaha ahte sáddejeaddji dovdá biehttaleami ja de heahpana. Dat lea juoga maid ii háliit vai ii billis buori oktavuođa. Lea maid dábálaš ahte ii dieđit go ii háliit, dahje vai ii oro čeavlái ja váttis. Soaitá jurdda leamaš rámidit?
Ásahit oadjebas kultuvrra, dan sadjái go duvdit rájiid dan ektui maid galgá gierdat.
Eastadeapmi hábme kultuvrra gos ii leat vuođđu seksuálalaš vuortnuheapmái. Dehálaš gažaldat lea: Dovdá go son oadjebassan dán birrasis? Dávjá orru nu ahte mii baicca jearrat «Man ollu sáhttet sii/mii gierdat?».
Dat lea dehálaš hukset kultuvrra mii ovddida oadjebasvuođa olbmuid gaskkas geat servvoštallet.
Ferte leat oadjebas dan dáfus ahte ii dárbbat guldalit kommentáraid sohkabeali ja goruda birra, leaš dál alcces dahje earáide. Galgá leat dorvvolaš dan dáfus ahte ii dárbbaš gullat autoritehtaolbmuid muitaleame roavva suohttasiid gaskaneaset, dahje mánáide ja nuoraide.
Ferte leat oadjebas dan dáfus ahte rávisolbmot leat ovdagovat árvvusatnimii, sihke sániiguin ja daguiguin. Rávisolbmuin lea erenoamáš ovddasvástádus, go sii leat ovdagovvan dasa mii lea dohkálaš ja mii ii.
JegVet/ Mun dieđán
Neahttasiiddus jegvet.no gávdno heivehuvvon oahpahus veahkaválddálašvuođa, illasteami ja givssideami birra mánáidgárddiide ja skuvllaide. Vuortnuheapmi lea fáddán joatkkaskuvlla ohppiide.
Sist redigert 15.04.2024